Sadan viime vuoden aikana yritykset ovat kehittäneet tuhansia kemikaaleja, jotka ovat päätyneet vesivarantoihimme, ilmaan ja jopa kotiympäristöömme. Monien näiden kemikaalien vaikutuksista terveyteemme tiedetään yhä hyvin vähän. Tiedämme kuitenkin, että monilla niistä on haitallisia terveysvaikutuksia. Jokaisella ihmisellä on myrkyllisiä kemikaaleja kehossaan. Niitä ei ole mahdollista välttää kokonaan. Voimme kuitenkin pyrkiä minimoimaan altistumisen pitkäaikaiset vaikutukset.
Sata vuotta sitten syöpä oli harvinainen sairaus Yhdysvalloissa, Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa. Nykyään syöpä on yksi yleisimmistä kuolinsyistä maailmanlaajuisesti.
1900-luvun alussa noin 3 % Yhdysvaltojen väestöstä sairasti syöpää. Vuoteen 1950 mennessä luku oli noussut 20 prosenttiin. Vuoteen 2000 mennessä 38 prosenttia väestöstä oli sairastunut syöpään. Lääkärit ennustavat, että vuoteen 2020 mennessä jopa joka toinen ihminen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä.
Yhä useammat alle 5-vuotiaat lapset sairastuvat syöpään, mikä johtuu todennäköisesti altistumisesta kemikaaleille jo sikiöaikana sekä elämän ensimmäisten viiden vuoden aikana.
Vaikka monikansalliset yritykset ja hallitukset pyrkivät vähentämään altistumista tiukemmilla ympäristöstandardeilla ja saastumista koskevilla laeilla, meidän tulisi itse tehdä parhaamme välttääksemme myrkyllisiä kemikaaleja ja tukeaksemme kehomme luonnollisia puhdistusmekanismeja, jotta voimme poistaa ympäristössämme olevia myrkkyjä kehostamme.
Kiinassa syöpäluvut ovat tutkimusten mukaan kaksinkertaistuneet 1970-luvun jälkeen. Erityisesti keuhkosyöpä on lisääntynyt 465 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmansaasteet, jotka vaikuttavat olevan yhtä vaarallisia kuin tupakointi, ovat merkittävä syy siihen, että Maailman terveysjärjestö (WHO) ennustaa keuhkosyöpää diagnosoitavan miljoonalla kiinalaisella vuosittain vuoteen 2025 mennessä, jos nykyinen kehitys jatkuu. Yhdysvalloissa tiukemmat ilmanlaatustandardit ja tupakoitsijoiden määrän väheneminen ovat auttaneet ehkäisemään keuhkosairauksien etenemistä.
Lisäksi puolet maailman maksasyöpäkuolemista tapahtuu Kiinassa. Kehon puhdistaminen tukemalla maksan ja munuaisten terveyttä on keskeistä kehon myrkkykuorman hallinnassa.
Myrkkyaltistuksen oireet voivat vaihdella olemattomista lieviin, kohtalaisiin tai vakaviin. Me kaikki altistumme epäpuhtauksille, ja tavoitteena tulisi olla niiden tunnistaminen, vähentäminen ja poistaminen mahdollisimman tehokkaasti.
Oireita voivat olla muun muassa:
Joudumme kosketuksiin kemikaalien kanssa joka tunti. Saamme niitä kehoomme ruoan kautta, ihon kautta käyttäessämme voiteita, parranajotuotteita, meikkejä ja kosteusvoiteita sekä hengitysilman mukana.
Iholle levitetyt kemikaalit imeytyvät suoraan verenkiertoon. Hengitämme myös myrkkyjä keuhkoihimme saastuneen ilman, kuten autojen pakokaasujen ja teollisuuden päästöjen, mukana. Tupakointi, kemialliset puhdistusaineet, huonekaluliimat, hartsit ja liuottimet kuormittavat myös kehoa.
Myös kemialliset huoneenraikastimet voivat altistaa myrkyille. Scientific Americanin mukaan haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet), bentseeni ja formaldehydi voivat aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia sekä pahentaa astmaa ja liittyvät neurologisiin vaurioihin sekä syöpään. Onneksi on olemassa turvallisempia vaihtoehtoja.
Tohtori Joseph Pizzorno toteaa vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan The Toxin Solution, että keskivertoihminen altistuu jatkuvasti bentseenille ja muille myrkyllisille aineille, joita esiintyy muun muassa kemikaaleja sisältävässä ruoassa, maaleissa, painomusteissa, palonestoaineissa, jäähdytysnesteissä, lattialakoissa ja likaa hylkiviksi käsitellyissä vaatteissa.
Sanotaan, että myrkyn ja lääkkeen välinen ero on annos. Tämä pätee myös ei-lääkinnällisiin kemikaaleihin, joille altistumme.
Arseeni – Tätä myrkkyä on aiemmin käytetty lääketieteessä, mutta kertyessään kehoon se lisää diabeteksen riskiä, aiheuttaa väsymystä ja solumyrkytystä.
Elohopea – Ympäristössä yleinen raskasmetalli. Kohonnut taso veressä voi aiheuttaa neurologisia oireita, kuten muistin menetystä, vapinaa, munuaissairauksia, kohonnutta verenpainetta, tukkeutuneita valtimoita ja muuta.
Kadmium – Raskasmetalli, jota esiintyy yleisesti kodin tavaroissa, kuten paristoissa. Tupakoitsijat altistuvat sille jokaisen savukkeen yhteydessä. Kohonnut altistus lisää osteopenian, osteoporoosin sekä keuhko- ja munuaissairauksien riskiä.
Lyijy – Raskasmetalli. Latinankielinen sana lyijylle on plumbum, josta tulee sana “plumber“ eli putkimies. Lyijyn lähteitä ovat lyijyputket, maaperä ja saastunut vesi. Myrkyllisiä vaikutuksia ovat muun muassa neuropatia, muistiongelmat sekä munuais- ja veriongelmat, kuten anemia.
PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit) – PCB-yhdisteitä löydettiin maaleista, muoveista ja vanhoista laitteista, ja ne kiellettiin Yhdysvalloissa vuonna 1979 ja maailmanlaajuisesti pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevalla Tukholman yleissopimuksella vuonna 2001. Yleisiä haittavaikutuksia ovat rasvamaksa, syöpäriski, immuunijärjestelmän heikkeneminen sekä kilpirauhasongelmat.
POP-yhdisteet (pysyvät orgaaniset epäpuhtaudet) – Näitä epäpuhtauksia esiintyi aiemmin torjunta-aineissa, liuottimissa ja lääkkeissä. Haittavaikutuksia ovat endokriiniset ongelmat, hedelmällisyysongelmat, endometrioosi ja vähentynyt siittiöiden määrä.
VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) – VOC-yhdisteitä on maalihöyryissä, pakokaasuissa ja kotitalouskemikaaleissa. Haittavaikutuksia ovat hengitysvaikeudet ja lisääntynyt lymfooman ja leukemian riski.
PFC-yhdisteet (perfluoratut kemikaalit) – Käytetään teflon-keittoastioissa ja palonestoaineissa. Haittavaikutuksia ovat maksa-, immuunijärjestelmä- ja kilpirauhasongelmat.
Bentseeni – Löytyy savukkeista. Yhdistetty lisääntyneeseen verisyöpien, kuten leukemian ja lymfooman, riskiin
Ftalaatit – Muoveissa, hajusteissa ja kynsilakoissa käytettyjä kemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa hormoneihin mm. alentaen miesten testosteronitasoja sekä kohottaen diabetesriskiä.
BPA (bifenoli-A) – Yleinen toksiini. Mayoclinic.org-sivuston mukaan sen teollisuuskemikaalia I on käytetty tiettyjen muovien ja hartsien valmistuksessa 1960-luvun alusta lähtien. BPA voi vaikuttaa hormonitoimintaan ja lisätä syöpäriskiä. Imeväiset ja lapset ovat erityisen alttiita sen haittavaikutuksille. BPA:n ja korkean verenpaineen välillä voi olla myös yhteys. Juomaveden nauttiminen lasipullosta tai vähintään BPA-vapaasta muovipullosta on olennaista. Jos elintarvikkeisiin tai nesteisiin käyttämässäsi muovisäiliössä ei mainita, että se ei sisällä BPA:ta, tarkista pohjassa oleva muovinen kierrätyskoodi. Kierrätyskoodit 3 ja 7 sisältävät usein BPA:ta. Ruoan säilyttäminen lasisessa tai BPA-vapaassa muovisäiliössä on olennaista.
Lisäksi on tärkeää käyttää ei-karsinogeenisia terveys- ja kauneustuotteita.
Voit tukea kehosi puhdistumista monin tavoin. Parantamalla ruokavaliota, välttämällä prosessoituja ruokia, poistamalla elohopeapaikat sekä tukemalla suoliston, maksan ja munuaisten terveyttä edistät kehosi puhdistumista.
Luomukasvisten ja -hedelmien sekä hormonittoman, ruoholla ruokitun naudanlihan ja siipikarjan suosiminen (parhaan kykysi mukaan) auttaa vähentämään kemikaalialtistusta. Environmental Working Groupin Clean 15- ja Dirty Dozen -listat ovat hyvä apu tuotteiden valinnassa. Tarkista myös 13 asiaa, jotka voit tehdä terveytesi parantamiseksi.
Vältä prosessoituja elintarvikkeita ja ruokia, joissa on liikaa sokeria. Vältä keinotekoisia makeutusaineita ja runsaasti fruktoosia sisältävää maissisiirappia, koska ne kuormittavat aineenvaihduntaa.
Suolistomme on ensisijainen reitti, jonka kautta toksiinit pääsevät kehoomme. Henkilöillä, joilla on suolisto-ongelmia, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, krooninen ripuli, ummetusta tai turvotusta, on usein sairaus nimeltä vuotava suoli, joka aiheuttaa imeytymishäiriöitä. Heikko suolistoeste johtaa kemikaalien ja toksiinien lisääntyneeseen imeytymiseen.
Voimme optimoida suolistoterveyttämme käyttämällä laadukkaita probiootteja ja prebiootteja sekä syömällä runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävää ruokavaliota. Tämä on välttämätöntä terveen suoliston mikrobiomin kehittymiselle.
Kodeissamme käytetään päivittäin paljon kemikaaleja. Käytämme niitä astioiden, lattioiden ja WC:n puhdistamiseen. Myrkyttömien sekä ympäristö- ja ihmisystävällisten puhdistusaineiden käyttö on hyvä lähtökohta toksiinialtistuksen vähentämiseen. On olemassa myös parempia vaihtoehtoja kylpysaippuoille, astianpesuaineille, puhdistusaineille ja konetiskiaineille, joita voidaan käyttää myrkyllisempien, kaupallisesti saatavien kotitalouksien puhdistusaineiden sijaan.
Jokainen käytetty kosmetiikkatuote tai hajuvesi sisältää kemikaaleja, jotka imeytyvät ihoon. SafeCosmetics.org-sivuston mukaan monet suositut kosmetiikkatuotteet sisältävät raskasmetalleja ja muita vaarallisia kemikaaleja, jotka lisäävät kroonisten sairauksien riskiä.
On tärkeää valita kemikaalitonta kosmetiikkaa ja puhdistustuotteita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja myrkyttömiä. Esimerkkejä ovat luonnolliset huulirasvat ja kasvojen puhdistusaineet sekä myrkyttömät shampoot ja saippuat.
Monilla ihmisillä on suussaan ”hopeatäytteitä”. Monet niistä on tehty elohopeaa sisältävästä hopea-amalgaamista. Elohopeaa voi kuitenkin vapautua verenkiertoon ”kaasun poistamisen” muodossa. Elohopeatäytteet kannattaa poistattaa hammaslääkärillä, joka on erikoistunut niiden poistamiseen. Jos poistoa ei tehdä asianmukaisesti, se voi altistaa sinut suurelle määrälle elohopeaa, mikä voi olla erittäin vaarallista.
On myös suositeltavaa käyttää luonnollista hammastahnaa tavallisen fluoria sisältävän hammastahnan sijasta.
Maksan tehtävänä on poistaa toksiineja verestämme. Maksa tekee lukuisia kemiallisia reaktioita puhdistaakseen veren ja kehon myrkyllisistä kemikaaleista, lääkkeistä ja muista vieraista aineista, joille altistumme.
Vältä liiallista alkoholin käyttöä. Naisten tulisi juoda päivässä enintään yksi annos ja miesten kaksi annosta alkoholia.
Seleeni – 200 µg päivässä voidaan ottaa erillisenä lisänä tai osana laadukasta monivitamiinia
NAC (N-asetyylikysteiini) – 500 mg kahdesti päivässä vähintään 8 viikon ajan, sen jälkeen kerran päivässä
Maito-ohdake – päivittäin pakkauksen ohjeiden mukaan.
Sinkki – 25 mg päivässä. Voidaan ottaa erillisenä lisänä tai osana laadukasta monivitamiinia
Foolihappo – 800 µg päivässä. Voidaan ottaa erillisenä lisänä tai osana laadukasta monivitamiinia
B12-vitamiini – 2 000 µg päivässä. Voidaan ottaa erillisenä lisänä tai osana laadukasta monivitamiinia
Munuaiset suodattavat verta ja poistavat samalla toksiineja, ylimääräistä suolaa ja muuta, mitä elimistö haluaa poistaa. Ikääntyessä munuaisten suodatusnopeus laskee luonnollisesti.
Jotkin lääkkeet voivat olla myrkyllisiä munuaisille. Yleinen ongelmia aiheuttava lääkeryhmä on ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID), kuten ibuprofeeni (Advil, Motrin, Naron) ja naprokseeni (Aleve, Naixan, Na Pu Xing).
Tutkimusten mukaan seuraavat 15 elintarviketta ja ravintolisää voivat auttaa palauttamaan munuaisten optimaalisen toiminnan ja edistämään kehon puhdistumista.
Terveyden ylläpitäminen tai palauttaminen ei ole helppoa, mutta se on ehdottomasti vaivan arvoista. Ensinnäkin on varmistettava, että vältämme myrkkyjä ruoassa, ruokavaliossa ja hengitysilmassa. Toiseksi tulee käyttää kotitaloustuotteita, jotka eivät aiheuta lisää terveysongelmia. Kolmanneksi meidän on optimoitava ravintoaineiden saanti terveellisen ruokavalion, liikunnan ja sopivien ravintolisien avulla. Noudattamalla ehdottamiani ohjeita voit lisätä todennäköisyyttä elää pitkän, onnellisen ja terveen elämän.
Lähteet:
VASTUUVAPAUSLAUSEKE:Tämän hyvinvointikeskuksen tarkoituksena ei ole tarjota diagnooseja...
Tämän hyvinvointikeskuksen tarkoituksena ei ole tarjota diagnooseja, hoitoja tai lääketieteellisiä neuvoja. Lue lisää. Tämän hyvinvointikeskuksen sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi. Ota yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen koskien kaikkia lääketieteellisiä tai terveyteen liittyviä diagnooseja tai hoitovaihtoehtoja. Tämän hyvinvointikeskuksen tiedot eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja. Tässä hyvinvointikeskuksessa esitettyjä väitteitä tietyistä tuotteista ei ole hyväksytty sairauksien diagnosointiin, hoitoon, parantamiseen tai ehkäisyyn.
